Omistajastrategia määrittää, miten kansainvälistä kasvua rahoitetaan

Kuinka suomalaiset yritykset tyypillisesti lähtevät ottamaan kasvuloikkia?

Suomi on pieni markkina, joten kasvuyritysten on tyypillisesti haettava kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Kansainvälistyminen vaatii kuitenkin osaamista, suunnitelmallisuutta ja rahaa, ja moni suomalaisyritys miettii pitkään ennen kuin uskaltaa lähteä liikkeelle. “Sen jälkeen tulee sitten liiankin kiire, eikä malteta tehdä rauhassa. Silloin tulee tehtyä vääriä henkilö- ja yhteistyökumppanivalintoja. Oma kokemukseni on, että jos kansainvälistymistä tekemään ei ole briljantteja henkilöitä, se ei onnistu”, kertoo Tesin toimitusjohtaja Jan Sasse.

Oikeat ihmiset mukaan ja perusasiat kuntoon, kun päätös on tehty. Tämä on viesti myös muilta rahoittajilta. “Onnistumisen todennäköisyys kannattaa maksimoida ottamalla ympärille ihmisiä, jotka jo ovat onnistuneet kansainvälistymisessä. Markkinatutkimukseen, suunnitteluun ja huolelliseen taustatyöhön kannattaa panostaa”, vinkkaa teknologiasektorin Growth Capital pääomasijoituksiin erikoistuneen Voland Partnersin toimitusjohtaja Veera Sylvius.

Miten yrityksissä rahoitetaan kasvua?

Kansainvälistymiseen tai muihin kasvuloikkiin tarvitaan tulorahoituksen lisäksi usein myös ulkopuolista rahoitusta. Alkuvaiheessa kannattaa hyödyntää myös kaikki saatavilla olevat tukimuodot.

Pankki on yleensä ensimmäinen taho, jonka puoleen yritykset kääntyvät. Pankkilainaa kannattaa yleensä ottaa, sillä velkarahoitus on rahoitusvaihtoehdoista edullisinta. Jos kaipaa rahoittajalta rahan lisäksi myös muuta tukea, vaihtoehtona on erilaisia oman pääoman ehtoisia ja vieraan pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja.

Mitä kansainvälistyvän yrityksen kannattaa pistää kuntoon ennen liikkeellelähtöä?

Tommi Walther, Head of Private Equity and Debt Varmalta kertoo näkevänsä sijoittajana usein tilanteita, joissa omistajastrategia ei ole yhteensopiva yhtiön tavoitteiden ja tarpeiden kanssa tai sitä ei ole pohdittu lainkaan. “Pitäisi olla sisäinen käsitys siitä, mitä ollaan hakemassa ja mitä toteuttaminen vaatii omistajilta ja johdolta, mukaan lukien rahoitus.”

Omistajastrategian lisäksi ydinliiketoiminnan tulisi olla kunnossa ennen kansainvälistymistä. “Raakaa liiketoimintaosaamista pitää olla suhteessa tavoitteisiin, ja meidän näkökulmasta vastuullisuuden on oltava osa arvonluontisuunnitelmaa. Jos näin ei ole, on yhä vaikeampaa saada rahoituspaketteja”, Tommi kertoo.

On hyvä kiinnittää huomiota myös oman tuotteen tai palvelun sopivuuteen ajatellulla kohdemarkkinalla. “Aika monta Ruotsin valloitus-casea on nähty, missä ollaan lähdetty soitellen sotaan sillä ajatuksella, että meidän tuote toimii Suomessa, joten se toimii Ruotsissakin. Rahoituspäätöksissä katsomme liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuden ja kassavirran lisäksi usein myös markkinaosaamista ja sitä, minkälaisten kumppaneiden kanssa kansainvälistymistä tehdään”, kertoo rahoitusjohtaja Kai Laitinen Nordean Corporate Advisorysta.

Miten määritellä omalle yritykselle oikea rahoitusmuoto?

Eri kehitysvaiheisiin ja tavoitteisiin sopivat erilaiset omistajarakenteet. “Kannattaa rohkeasti ja aktiivisesti kartoittaa ja miettiä, mitä lisäarvoa ulkopuolinen equity pääomasijoittaja voi tuoda kasvuloikkaan”, Tommi vinkkaa.

“Omassa pääomassa on erilaisia alakategorioita. Toisessa päässä ovat sijoittajat, jotka ovat passiivisia ja olettavat, että asiat menevät niin kuin on suunniteltu. Toisessa päässä taas ovat osaavaa omistajuutta tarjoavat aktiiviset pääomasijoittajat. Heitäkin on eri kategorioissa. Joku haluaa ostaa koko pääoman, joku enemmistön edellyttäen, että omistajat pysyvät mukana, ja sitten on vähemmistösijoittajia erilaisilla sopimuksilla.

Kannattaa miettiä myös, kuinka suuren ohjaavan roolin sijoittajalta toivoo. Minä olen kysynyt yritysten kanssa keskustellessa, haluatko apukuskin, haluatko että istun takapenkillä vai haluatko pistää minut takaboksiin ja pitää hiljaa. Tärkeintä on ymmärtää, mitä toinen haluaa, ja että kaikki ovat samaa mieltä roolista, ja siitä, mitä ollaan tekemässä ja millä aikajänteellä”, Jan kertoo.

“Me Growth -pääomasijoittajana menemme vähemmistösijoittajana kanssayrittäjiksi tekemään kasvua yhdessä yrittäjän kanssa. Tarjoamme osaamista, aikaa ja aivosoluja strategian tekemiseen ja jalkauttamiseen, mutta meidän sijoituksella on 10-vuoden määräaika. Pitoajan jälkeen ainakin meidän on irtauduttava”, Veera konkretisoi.

Oman pääoman osalta rahoittajat voidaan jakaa kolmeen karkeasti kolmeen kategoriaan:

• Venture Capital sijoittajat ovat alkuvaiheen sijoittajia, jotka sijoittavat potentiaaliin, esimerkiksi timanttiseen tiimiin, ja uskovat, että jonain päivänä yrityksen kasvaessa sijoitukselle tulee arvonnousua.
• Buyout-toimijat ostavat koko firman velkavivulla, jolloin yrittäjä saa exitin.
• Growth-sijoittajat sijoittavat kasvun tueksi jo vakiintunutta liikevaihtoa tekeviin yrityksiin.

Koska rahoittaja kannattaa ottaa mukaan oman kasvuloikan toteuttamiseen?

Rahoittajan kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman ajoissa, jo ennen kuin rahaa tarvitaan, kunhan tiedetään, mikä on yrityksen tahtotila kasvun suhteen. “Alkuvaiheen keskusteluista oppii tosi paljon myös siitä, mitä rahoittaja yritykseltä kysyy ja kuinka kunnossa se oma suunnitelma on”, Jan kiteyttää.

Rahoittajien vinkit kasvuloikissa ja niiden rahoittamisessa onnistumiseen:

• Rahoittaja kannattaa ottaa mukaan kasvuloikkaan, kun on selvää, mitä omistajat haluavat yritykselle tehdä ja yrityksessä sisäinen käsitys siitä, mitä ollaan toteuttamassa.
• Rahoittaja kannattaa ottaa mukaan jo ennen kuin rahaa tarvitaan. Varautuminen ja suunnitelmallisuus ovat tärkeitä.
• Rahoittajakeskusteluissa kannattaa keskustella avoimesti siitä, mitä tavoitteita itsellä on ja kysyä rahoittajalta tämän tavoitteista. Yhteistyöhön kannattaa lähteä, jos omat ja rahoittajan tarpeet käyvät yksiin.
• Velkaraha on edullisinta, mutta pääomasijoittajalta voi saada tukea ja osaamista kasvuloikan mahdollistamiseksi.
• Rahoituksen ehtona on yhä enemmän, että perusbisnes on kunnossa ja vastuullista.

Kiitos:
Jan Sasse, toimitusjohtaja, Tesi, Kai Laitinen, rahoitusjohtaja, Corporate Advisory, Nordea, Veera Sylvius, toimitusjohtaja, Voland Partners, Tommi Walther, Head of Private Equity and Debt, Varma

Tutustu myös kansainvälisen kasvun rahoittamisen kokoomasivuun, jolta löydät kasvuryhmäläisten ja yhteistyökumppaneidemme kokemukset ja vinkit kansainvälistymisen rahoittamisesta: Kansainvälisen kasvun rahoittaminen