”Mikään talouspolitiikan toimenpide ei itsessään tuota kasvua. Se tulee yrityksistä.”

Suomalainen ekonomisti, hallitusammattilainen ja suuryritysten johtajana työskennellyt Anne Brunila on nähnyt suomalaisen elinkeinoelämän läpikotaisin. Brunila kertoo pitkän uransa aikana lukeneensa ja olleensa tekemässä lukuisia kasvuraportteja, kasvuohjelmia ja kasvuvisioita Suomelle.

“Ne ovat kaikki lähteneet siitä, että mitä joku muu voi tehdä”, hän sanoo.

Brunilan mielestä Kasvuryhmän Suomen kasvun visio on poikkeuksellinen, sillä se korostaa omaa vastuuta ja omia mahdollisuuksia kasvun rakentamisessa. 

“Vaikka ajat ovat vaikeat, me pärjäämme ja menemme eteenpäin, jos noudatamme vision menestysteesejä ja keksimme uusia, kukin omiin tarpeisiinsa.”

Suomalainen ei mene eturiviin – ehkä pitäisi 

Suomen kasvun vision tutkimustyössä Kasvuryhmä sukelsi Suomen syntysijoille, aina 1800-luvulle saakka. Brunilan mielestä historiallinen analyysi on loistava tapa lisätä ymmärrystä siitä, mistä suomalainen kasvuajattelu ja yrityskulttuuri laajemmin ovat peräisin. Sitä kautta voi myös löytyä ratkaisut tämän päivän sekä tulevaisuuden ongelmiin, uskoo Brunila. 

“Suomalaista johtamiskulttuuria ja mentaliteettia kuvaa hyvin se, ettei mennä istumaan eturiviin, se on yleensä tyhjä. Jäädään mieluummin takariviin ja seurataan, mitä tapahtuu. Jos tapahtuu jotain, mihin kaikki muut lähtevät mukaan, mekin lähdemme. Mutta emme mene emmekä tee ensimmäisenä.”

Brunilan esimerkki liittyy hänen mielestään erityisesti kykyyn ottaa riskiä: sitä suomalainen pelkää. 

“Haluamme verrata itseämme Ruotsiin, ja Ruotsi toimii tässä ihan toisella tavalla. Eturivin vertauksella selittyy mielestäni se, miksi meillä ei yrityksissä ole voimakasta kasvuhakuisuutta toisin kuin Ruotsissa.”

Vanha tapa voi olla se suurin riski 

Riskiin liittyy Brunilan mielestä myös suomalaisille tyypillinen ajatus siitä, että tuttu on turvallista.

“Ajattelemme, että on riskitöntä pitäytyä vanhassa ja hioa vanhoja toimintamalleja. Koemme, että uusi on aina epävarmaa ja epävarmuuteen liittyy valtava riski. Mutta ei se aina näin ole. Voi olla suurempi riski pysyä vanhassa. Vanhan mallin hiominen liian kauan vielä lopulta meidät perikatoon.”

Jos Brunila ajattelee oikein kriittisesti, hän löytää Suomen yrityselämästä paljonkin esimerkkejä siitä, kun ollaan kiinnitytty liian pitkäksi aikaa vanhoihin toimintatapoihin. Hän antaa kaksi esimerkkiä, jotka molemmat liittyvät liialliseen varovaisuuteen ja riskin välttelyyn.

“Ensimmäisessä tapauksessa investoidaan uuden tuotteen kehittämiseen. Mutta kun pitää skaalautua ja perustaa tehdas, tehdään tehtaasta liian pieni, eikä se kannata. Kun huomataan, ettei ratkaisu toimi, ollaan hyvillään siitä, ettei laitettu tähän enempää rahaa.”

Toinen esimerkki liittyy strategiseen markkinointiin. 

“Firma kehittää hienon, uudenlaiseen tuotteen, joka vaatisi strategista markkinointia uusille kuluttajaryhmille eri puolilla maailmaa. Markkinointiin satsataan kuitenkin hirvittävän vähän. Hienosta tuotantolinjasta huolimatta kukaan ei osaa ostaa tuotetta, koska ei tiedä sen olemassaolosta. Jälkikäteen ollaan iloisia, ettei tuhlattu enempää rahaa markkinointiin, kun tuote ei menestynyt.”

Mitä tehdään itse?

Viime kevään Ernst & Youngin (EY) selvityksen kasvuyritysten määrä Suomessa oli romahtanut ja näkymät tulevasta kasvusta olivat heikot. Kesällä tehdyn EK:n kyselyn tulokset kertoivat samaa: kasvuyritysten määrä oli vuodessa puolittunut. 

Suomalaisten kasvuyritysten tilaa kuvataan lamaantuneeksi, eikä kasvua nähdä yrityksissä enää strategisena tavoitteena. Syinä nähdään muun muassa epävarmuuden kasvaminen, osaavan työvoiman pula ja kova kilpailu.

“Uskon, että kysymys on enemmänkin siitä, ettei ole löydetty kasvun avaimia ja asennetta. Millä tavalla suhtaudut kasvuun? Minkälainen on kasvun visio ja minkälaisella toiminnalla ja toimintamalleilla sinne päästään”, Brunila kysyy sen sijaan. 

Brunila näkee Kasvuryhmän Suomen kasvun visiossa kasvun tekijöiden äänen, joka nostaa esiin uudenlaisen johtamiskulttuurin. Siinä korostuu erilaisten ihmisten osaaminen, erilaisuuden arvostaminen ja eri ikäisten, erityisesti nuorten mukaan ottaminen yrityksen kähittämiseen ja päätöksentekoon. 

“Kasvuryhmän visiossaan laatimiin menestyksen teeseihin kannattaa perehtyä. Niissä kaikissa ydin on se, mitä tehdään itse maailman tilanteesta riippumatta. Me voimme tehdä tämän itse, voimme päättää menestyä ja hakea ne ratkaisut itse. Mikään talouspolitiikan toimenpide ei itsessään tuota kasvua. Se tulee yrityksistä.”