Laura Juvonen, VTT: Menestys vaatii visionäärisyyttä ja rohkeutta investoida strategiseen osaamiseen

Suomen kansallisena tavoitteena on nostaa TKI-investoinnit 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Rahassa se tarkoittaa vuositasolla 260 miljoonaa euroa lisää julkisia panostuksia - ja tuplasti tämän verran yrityksiltä. Jotta näillä investoinneilla saavutettaisiin tavoiteltuja hyötyjä - eli radikaalimpia innovaatioita, uniikkia osaamista, kansainvälistä kasvua, työpaikkoja ja ratkaisuja globaaleihin haasteisiin - tarvitaan nyt yhteispeliä. Tutkimuskentän, yritysten ja julkisen sektorin välille tarvitaan yhteinen näkymä sekä yhteistä päätöksentekoa ohjaamaan investointeja.

Minkälaista yhteistyötä yritysten ja tutkimussektorin välillä pitäisi olla, jotta yrityksissä saadaan parempaa näkymää ja aikahorisonttia päätösten tueksi?

Meidän pitäisi pyrkiä rakentamaan pitkäjänteisempää yhteistyötä yritysten, tutkimuskentän ja yliopistojen kanssa. Vain sillä pystytään käymään tarvittavaa strategisempaa keskustelua.

Ongelmana on se, että viime vuosina yhteistyö on eriytynyt. Tutkimuskenttä on mennyt akateemisempaan suuntaan. Ulkomaisten tutkijoiden osuus on lisääntynyt, mutta heiltä puuttuvat yhteydet suomalaisiin yrityksiin. Samalla yritysten on pitänyt osoittaa aika nopeasti TKI-panosten takaisinmaksu. VTT:ssakin painimme välillä sen kanssa, että yritykset tekevät TKI:tä alihankkimalla jonkun tietyn osan, mutta meidän näkökulmasta strategisemmalla keskustelulla päästäisi näkemään paremmin iso kuva.

Suomeen ollaan säätämässä TKI-rahoituslakia, joka tekisi lakisääteiseksi sen, että julkisia panostuksia TKI-toimintaan lisätään vuosittain. Tavoitetila on, että näin jaettaisi yksityisen sektorin riskiä ja tämä lisäisi investointeja. Tällaiset riskiä jakavat uudet ja relevantit rahoitusmahdollisuudet kannattaa hyödyntää. Mutta on hyvä huomioida, että jotta rahaa tulee, tarvitaan visiota.

Yritykset pitäisi saada varhaisemmassa vaiheessa mukaan tutkimusyhteistyöhön, mutta ei vain pistemäisesti yksittäisiin hankkeisiin eikä tutkimus- tai teknologialähtöisesti, vaan ajattelu pitäisi kääntää siihen, mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa, ja kuinka saadaan käyttäjät, palvelumuotoilu ja erilaiset lainsäädäntöön liittyvät kysymykset huomioitua jo paljon varhaisemmassa vaiheessa ratkaistua. Designataan tutkimuskehitysyhteistyötä siihen suuntaan.

“Yrityksissä tarvitaan visionäärisyyttä tulevaisuuden kasvun löytämiseksi - haastan skenaariotyöhön ja osaajien löytämiseen.”

Uuden kehittämisen pitää lähteä yrityksen oman liiketoiminnan ymmärtämisestä. Ensimmäinen askel on siinä, että yrityksissä löydetään relevantteja kumppaneita vähän strategisempaan keskusteluun. Maailma on mennyt hyvin epäennustattavaksi, ja haastaisin siinä, että joka yrityksellä kannattaisi olla meneillään ainakin skenaarioiden etsintä, mistä tulevaisuuden kasvu voisi tulla. Kaikkien pitäisi pistää vähän enemmän strategiseen pohdintaan.

Ei kukaan lähde syytämään rahaa, jos ei ole näkymää siihen, miten tämä maksaa itsensä takaisin, vaikkakin riskien kautta. Meidän pitäisi yrittää löytää keinoja rakentaa sellaista osaamista yritysten sisään, että se mahdollistaisi pidemmän aikavälin vision löytämisen.

Tämä linkittyy osaajakysymykseen, siihen, millaisia ihmisiä yritys saa houkuteltua työntekijöiksi tai kumppaneiksi. Kisa tulee koventumaan, ja fakta on, että osaajat tulevat osaajien luo. Jos yritys on visionäärisempi, se pystyy houkuttelemaan kovempia tyyppejä töihin, ja he pystyvät viemään visiota seuraavalle tasolle.

Miten lähteä liikkeelle tulevaisuuden osaamisen hankkimisessa?

Yrityksissä kannattaa arvioida riskejä. Mitkä ovat riskit siihen, että ajaudutaan epärelevantiksi, meidän osaaminen heikentyy, eikä saada houkuteltua osaajia? Jos riskit näyttävät suurilta, kannattaa selvittää, missä voisi olla oman toimialan kannalta relevantteja yrityksiä, tutkimusohjelmia tai yhteisöjä, joiden kautta voisi löytää kumppaneita, jotka voisivat auttaa yhden askeleen eteenpäin.

Esimerkiksi Business Finlandilla on paljon ohjelmia, joihin saa tukea. Isojen veturihankkeiden ekosysteemistä voi esimerkiksi löytyä apua oman toimialan toimijoita, joista voi olla hyötyä oikeiden kumppanien löytämisessä. Kannattaa myös miettiä, kenen tutkimuskumppanin kanssa pääsisi sparraamaan vähän strategisemmalla tasolla visiota ja sitä, mitä maailmassa ja teknologiasektorilla on käynnissä.

Minkälaisia trendejä ja suuntauksia yritysten kannattaisi seurata tutkimussektorinäkökulmasta?

Luonnon monimuotoisuuteen, vihreään siirtymään ja energiaratkaisuihin liittyvät asiat ovat sellaisia, joille on tulossa paljon lainsäädäntöä. Näihin tarvittavat investoinnit ovat isoja - myös esimerkiksi vihreän siirtymän vauhdittamiseksi valmisteilla olevaan EU:n raaka-ainealoitteeseen liittyvät mineraalit, tuotesuunnittelu ja kierrätettävyys. Suomi on yksi niistä harvoista maista, joiden maaperässä on kriittisiä raaka-aineita.

Toisenlainen esimerkki on vaikka elintarvikesektori. Ruoanvalmistuksessa synteettinen biologia tulee olemaan tärkeä kehitysalue. Tälläkin sektorilla yritysten pitää katsoa tarkkaan, mitä tapahtuu globaalille ruokamarkkinalle, pitäisikö investoida johonkin, joka tuo uudenlaisen liiketoiminnan tukijalan? Moni katsoo tulevaisuuden kehitystä myös kestävyystavoitteiden näkökulmasta.

Yrityksissä pitäisi miettiä myös, miten data saadaan tuottamaan arvoa sekä erilaisia datan jakamisen malleja. Näissä tullaan menemään todella paljon eteenpäin, ja tämä liittyy paljon palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Meillä seisoo hirveä määrä dataa käyttämättä. Tekoäly 4.0 työryhmän loppuraportissa voi olla pk-sektorille kiinnostavaa luettavaa digitalisaation kehitykseen liittyvistä kysymyksistä.

Myös geopolitiikan isot epävarmuudet, teollisuus ja turvallisuus vaikuttavat monella tavoin markkinoihin ja maatasolla on tehtävä isompia strategisia valintoja, kenen kanssa yhteistyötä tehdään. Yrityksissä pitää miettiä myös omaa rooliaan näiden puitteissa.

Tutkimuskehitys on pitkäjänteistä tekemistä. Suomi on päässyt esimerkiksi kvanttiteknologiassa mukaan maailman peliin, mutta taustalta löytyy kymmenien vuosien huipputieteen tekeminen. Kun hetki tuli, osattiin aikaikkuna hyödyntää ja muodostaa tahtotila lähteä tavoittelemaan menestystä.

Kuinka tutkimusinnovaatiot saadaan tuotteistettua ja kaupallistettua nykyistä tehokkaammin?

Liiketoiminnan rakentaminen pitäisi tuoda mukaan TKI-hankkeisiin jo varhaisessa vaiheessa ja liiketoimintajohdon pitäisi olla mukana saamassa asiakkuuksia ja asiakkaita. Tämä liittyy myös yhteisen roadmapin tekemiseen. Parhaissa tapauksissa yrityksillä on yhteinen roadmap asiakkaan kanssa ja on ymmärretty, mihin asiakas on menossa ja lähdetään yhdessä kokeilemaan ja oppimaan.

Tähän liittyvät erilaiset kokeiluympäristöt ja referenssit. Suomi ei ole ollut kovin hyvä siinä, että käytettäisi innovatiivisia hankintoja, jotta yritykset saisivat kotimaan markkinoilta jonkinlaiset referenssit kansainvälistymisen tueksi.

Meillä ollaan liian insinöörivetoisia. Oppia voisi ottaa vähän startup-sektorilta, jossa lähdetään rakentamaan brändiä ja ip:tä hyvin nopeasti ja myös kansainvälistytään nopeasti. Myös b2b-puolella voi rakentaa brändiä uniikin osaamisen esille tuomiseksi.

Pk-yritys elää usein kädestä suuhun, ja johto on kiinni akuuteissa asioissa. Mutta maailma ja dynamiikat muuttuvat ympärillä, ja vain tarttumalla syntyviin mahdollisuuksiin, on mahdollisuus säilyttää oma pysyä muutoksen mukana. Jos pystyy rakentamaan strategista osaamista, sillä kyllä pitäisi pärjätä, kun on kyky samalla rakentaa skaalautuvaa liiketoimintaa.

Lauran vinkit visionäärisempään osaamisen kehittämiseen

• Kartoita nykyisen toiminnan riskit. Miten todennäköistä on, että pieniin parannuksiin panostaminen jättää meidät kehityksessä jälkeen? Miten todennäköistä on, että osaajat hakeutuvat mieluummin muualle?
• Rakenna tulevaisuuteen. Tee skenaariotyötä ja seuraa omaa toimialaa koskevaa tutkimuskehitystä.
• Etsi tutkimuskentältä ja yhteistyöverkostosta ja ohjelmista omaa toimialaasi koskevia toimijoita. Sieltä löytyy varmasti joku, joka osaa auttaa askeleen eteenpäin omassa visiotyössä. Mitä mahdollisuuksia toimialalla on? - Sparraa!
• Kun lähdet tekemään tutkimusyritysyhteistyötä, pidä liiketoiminta mukana alusta lähtien. Osallista jo varhaisessa vaiheessa myös asiakkaat. Asiakkaan kanssa luotu MVP on referenssi kansainvälisilläkin markkinoilla.