Jussi Aho on Firan perustajaosakas ja hallituksen jäsen. Fira Group jakautui vuonna 2022, jonka jälkeen Aho on toiminut Flow Technologiesin hallituksen puheenjohtajana. Kysyimme Aholta, miten radikaali uudistuminen syntyy, etenee ja menestyy.
Mistä matkasi rakennusalan kehittäjänä on alkanut?
Olen ollut tällä matkalla vuodesta 1994. Opiskelin Oulun yliopistossa ja muistan, kuinka minulla oli kurssilla kalvo rakentamisen virtauksen parantamisesta. Kipinä alan toimintamallin parantamiseen syttyi jo silloin. Vuonna 2002 olin perustamassa Fira Groupia ja vuoden 2009 finanssikriisin aikana tulin sen toimitusjohtajaksi. Asiakkaita ei ollut ja tilauskanta oli nolla. Tuosta lähtökohdasta lähdimme kehittämään Firaa. Firan liikevaihto viime vuonna ylitti 300 miljoonaa ja rakennustyömaita on noin 30 pääkaupunkiseudulla.
Vuonna 2022 rakennusyhtiö Fira jaettiin kahteen osaan. Fira jatkoi rakennusalan yrityksenä ja Flow Technologies globaalina teknologiayhtiönä. Mistä Flow Technologies lähti liikkeelle ja mitä on tehty?
Perinteisen rakentamisen lisäksi halusimme Firassa kehittää skaalautuvan markkinaratkaisun, joka hyödyttäisi koko alaa globaalisti urakoitsijasta ja tilaajasta riippumatta. Rakentamisella toimialana ei ole yhtenäisiä prosesseja, eivätkä olemassa olevat prosessit ole digitaalisia. Se on johtanut tilanteeseen, jossa rakennustyömaalla moni työvaihe odottaa, eikä työpisteillä ole tekijää. Alan sanoja käyttäen mestan käyttöaste on pieni, vain 10–20 prosenttia, eli yksittäinen työpiste voi olla ilman seuraavan vaiheen tekijää pitkänkin aikaa. Haaste on globaalisti jaettu. Flow Technologies tarjoaa siihen globaalin ratkaisun.
Millainen on Flow Technologiesin ratkaisu?
Flow Technologiesin avulla koko prosessi viedään digitaaliselle alustalle, jossa tehtävät voidaan suunnitella tarkasti ja rakentamista pystytään johtamaan. Ratkaisu mahdollistaa ihmisten työskentelyn lähempänä toisiaan sekä rakentamisen virtauksen parantumisen. Käytännössä rakentaminen tehostuu, johtaminen ja seuranta systematisoituu, prosessista tulee läpinäkyvä ja laadukas. Tämän avulla kerrostalon läpimenoaikaa on pystytty pienentämään puolestatoista vuodesta reiluun seitsemään kuukauteen.
Tehostuminen näkyy myös rakentamisen kuluissa. Suomessa käytetään rakentamiseen rahaa 30-40 miljardia euroa vuodessa. Teollistamalla rakentaminen voidaan aikaa vähentää ja kustannuksia säästää kaksinumeroisin prosenttiluvuin. Muutos on vaikuttava.
Mikä motivoi Firaa muutoksen tekemiseen ja laittoi liikkeelle muutostarpeen?
Rakennusala ei nauti korkeaa arvostusta, mutta jos pystyy kehittämään rakentamista auttavaa teknologiaa, arvo on suurempi. Halusimme haastaa oman toimialamme konventiot systeemisellä muutoksella. Sillä on saatu hyvää kilpailuetua Suomen rakennusmarkkinalla, mutta isot kaupallistumismahdollisuudet ovat globaalissa markkinassa. Siksi oli tärkeää myös irrottaa Flow Technologies Firasta. Liiketoimintamalli on erilainen. Tätä samaa kaavaa voi mielestäni hyödyntää myös muilla toimialoilla.
Oliko Flow Technologiesin liikeidea ja ratkaisu valmis sellaisenaan vai miten uudistumisen tapaa testattiin?
Vuonna 2016 Ilmarinen tuli 10 prosentin omistusosuudella Firan omistajaksi. Ilmarisessa nähtiin, että Firassa on mahdollisuuksia uuden arvon luomiseen rakennusalalle. Päädyimme ottamaan uudistumiseen mukaan erilaisia ihmisiä ja perustamaan pieniä start up -yrityksiä. Aikaa liikeidean testaamiseen oli kullakin tiimillä vuosi ja maksimibudjetti 300 000 euroa.
Oma oivallukseni oli, että startupeilla saatiin uudistuminen hyvin liikkeelle. Sieltä löytyi myös Flow Technologiesin ydintavoite eli läpimenoajan lyhentäminen.
Kun reflektoit Flow Technologiesin syntymatkaa jälkikäteen, tiesitkö, mitä on luvassa?
En tiennyt, ja hyvä niin. Uudistumiseen vaaditaan sitkeyttä ja loputonta uskoa omaan asiaan. Ulkopuolelta voi tulla paineita, että pitäisi tietää tarkka suunta. Mutta mitään merkittävää uutta ei synny, jos sisältö yritetään lukita liian tarkoin etukäteen. Uudistuminen on oppimismatka, jonka onnistumiseen tarvitaan kunnianhimoisia ihmisiä eri osaamisalueilta. Kysymys on eri kyvykkyyksien yhdistämisestä.
Olen tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana oppinut myös, että jos ei ole konflikteja, ei mitään oikeasti tapahdukaan. Ylipäänsä muutosjohtaminen on vuorovaikutuksen ja suhteiden jatkuvaa ylläpitoa. Rakentaja ei osaa devata eikä devaaja rakentaa, mutta heidät täytyy tuoda samoihin pöytiin muutoksesta puhumaan.
Mistä koet eniten ylpeyttä muutosmatkalla ja sen aikaansaannoksissa?
Rakennusalalla pystyy menestymään ja tekemään kasvua johonkin asti pelkällä rakentamisellakin. Rakentamisen teollistuminen tarjoaa kuitenkin merkittävästi suurempia liiketoimintamahdollisuuksia. Lahjakkailla ihmisillä on halua tehdä kädenjälkeä isommin ja siihen haluan kannustaa. Voimme kehittyä ja menestyä maailman huipulla. Heikkoina hetkinä olen kysynyt kotona vaimoltanikin, mitä minä itse oikein haluan. Vastaukseksi olen saanut, että haluat tehdä tiimien kanssa jotain sellaista, mitä kukaan muu ei ole vielä tehnyt.
Ydin on itselleni ollut koko ajan siinä, että tehdään rakentamista merkittävästi paremmaksi. Tiedän, ettei elämässäni tule toista tilaisuutta, jossa voin yhtä isosti vaikuttaa rakennettuun ympäristöön, joka puolestaan vaikuttaa kaikkiin maailman ihmisiin. Onhan se huikea mahdollisuus. Sen ytimessä olemme nyt ja siitä olen ihan hirveän ylpeä.
