Capfulin Jari Puhakka luotsaa Kasvuryhmässä yritysten ennakointikykyyn keskittyvää sparrausryhmää. Projektiin osallistuvalla NHK Groupilla ennakointikyvyn kehittäminen auttaa tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa riskienhallintaa.
Ennakointikyky tarkoittaa kykyä varautua ja valmistautua yrityksen toimintaympäristössä tapahtuviin, liiketoimintaan vaikuttaviin muutoksiin. Keväällä 2024 Kasvuryhmässä alkoi ohjelmallinen sparrausryhmä, jossa halutaan kehittää organisaatioiden kyvykkyyttä jatkuvaan ennakointiin ja strategiointiin tulevaisuustiedon pohjalta. Ryhmässä oppeja jaetaan yritysten kesken.
Sparrausryhmää vetävä Jari Puhakka kertoo, että ennakointikyvyn rakentaminen lähtee liikkeelle tavoitteen asettamisella. Tavoitteessa määritellään, minkälaisia tuloksia ennakointitoiminta tuottaa, ja miten tuloksia hyödynnetään organisaation eri tasoilla. Ennakointikykyä rakennetaan neljällä osa-alueella prosessin, työkalujen, ihmisten osaamisen ja datan avulla.
“Toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Yrityksen elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää tunnistaa syntymässä olevat mahdollisuudet, uhat ja omat vaihtoehdot toiminnalle”, sanoo Puhakka.
Capful on Kasvuryhmän ekosysteemikumppani ja skenaariolähtöisen strategiatyön markkinajohtaja Suomessa. Puhakalla on vuosikymmenten kokemus ennakointikyvyn kehittämisestä erilaisten organisaatioiden kanssa.
“Yrityksillä on eritasoisia suunnitelmia, kuten toimintasuunnitelma, strategia ja visio. Samalla johtamista tehdään kolmella eri aikajänteellä: operatiivisella, strategisella ja visionäärisellä. Johdon pitää pitää kaikki nämä iskussa koko ajan. Siinä työssä ennakointikyvyllä on tärkeä rooli”, sanoo Puhakka.
Ennakointikyky voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia
“Olemme aiemmin tehneet jonkin verran riskianalyysia ja skenaariotyötä, mutta työ on jäänyt pöytälaatikkoon. Meiltä on puuttunut kyky huomata, kun tietty riski lähtee realisoitumaan. Myöhemmin on turha muistella, että tätähän me ajattelimme jo kaksi vuotta sitten, mutta emme tehneet sille mitään”, kertoo NHK Groupin toimitusjohtaja Oskari Korhonen.
NHK on suomalainen perheyritys, joka keskittyy maatalouskoneiden maahantuontiin ja myyntiin. Konsernin liikevaihto on noin 70 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 200 henkeä.
Kesällä 2024 NHK päivitti konsernin strategiaa. Ennakointikykyyn panostaminen on luonnollista jatkuvuutta riskienhallintaprosessin luomiseen ja uuden strategian toteuttamiseen, kertoo talousjohtaja Jouni Kari.
Ennakointikyvyn parantaminen ja uuden mallin mukainen ajattelu on otettu nyt erityisesti sparrausryhmään osallistuvien Korhosen ja Karin työpöydälle.
“Testaamme ensin mallia muutamilla oletuksilla ja sisäistämme, mitä mallin käyttö tarkoittaa juuri meidän liiketoiminnassa. Seuraavaksi panostamme meille relevanttiin sisältöön johtoryhmätyöskentelyssä”, Kari sanoo.
Erilaisten skenaarioiden luominen on yksi tapa luoda ennakointikykyä. Maataloudessa toimivan konsernin skenaariotyöhön vaikuttavat esimerkiksi EU-päätöksenteon alaiset maataloustuet sekä ympäristövaikutuksiin liittyvä regulaatio asiakkaiden toiminnassa ja koko arvoketjussa.
“Maataloudessa tehdään hirveästi tuotekehitystä, mutta kukaan ei voi tietää, missä järjestyksessä asiat tapahtuvat ja mitä tullaan ottamaan ensimmäisenä käyttöön”, Korhonen kertoo.
Vaikkei muutosten aikataulu ole tiedossa, eri oletuksiin ja skenaarioihin pitää valmistautua – jotta yhtiöllä on oikeaan aikaan asiakkaille oikeanlaista tarjottavaa.
“Skenaariotyö on yhtä paljon tai jopa enemmän kasvun ja tulevien mahdollisuuksien haarukoimista kuin riskienhallintaa. Portfolioon voi sitä kautta aueta kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Kari sanoo.
Ylläpito vaatii systemaattista työtä
Sparrausryhmän tavoitteena on ollut synnyttää ymmärrystä ennakointikyvyn rakentamisesta. Lisäksi on tavoiteltu yritysten sisälle yhteistä keskustelua ja toimintatapoja tulevaisuustiedon hyödyntämiseen radikaalin uudistumisen tueksi.
Ennakointikykyyn panostaminen tiiviin sparrausryhmätyöskentelyn kautta on NHK:ssa tarkoittanut erityisesti ajattelun muutosta. Vertaisten kanssa kokemusten jakaminen on ollut palkitsevaa ja tarpeeksi konkretiaan sukeltavaa.
“Työ pakottaa ajattelemaan isommin. Makroekonomisia riskejä mietitään oman liiketoiminnan kautta, vaikka ne ensivilkaisulta voivat tuntua kaukaisilta. Miten tämä trendi voisi muutaman mutkan kautta vaikuttaa meidän liiketoimintaan”, Korhonen kysyy.
Toimitusjohtajan arjessa tulee Korhosen mukaan usein mietittyä lyhyen aikavälin selkeitä riskejä. Hän toivoo, että ennakointikyvyn parantaminen tuo mukanaan systemaattisen toimintatavan skannata riskejä ja mahdollisuuksia.
“Sparrausryhmässä rakentamallamme mallilla voi myös peilata meidän uutta strategiaa ja testata sen validiutta, mikäli jokin strategian taustaoletuksista muuttuu. Toisaalta ennakointikyky voi myös nopeuttaa strategian toteutumista. Matkan varrella myös opimme, millainen data ylipäätään on meille relevanttia ja miten me sitä dataa käsitellään”, sanoo Korhonen.
Parhaimmillaan ennakointikykyyn liittyvä ajattelu ja työ auttavat tekemään perusteltuja, oikea-aikaisia valintoja ja päätöksiä, Jari Puhakka muistuttaa.
“Jo hyvinkin yksinkertaisilla, mutta fokuksessa olevilla, testatuilla ja toimivilla menetelmillä saadaan tuloksia aikaiseksi. Kun ymmärrys ja tietoisuus toimintaympäristön muutoksesta lisääntyy, yritykset tekevät parempia päätöksiä”, Puhakka sanoo.
