#Kasvuryhmä
28 maalis 2019 Anette Tuomainen

Istu yhteiselle nuotiolle – miksi vertaistoiminta on tehokasta?

Vuoden 2014 lopussa 52 suomalaista johtajakonkaria perustivat Kasvuryhmän liikkeeksi keskisuurissa yrityksissä piilevän hyödyntämättömän kasvupotentiaalin valjastamiseksi. Kasvuryhmän tavoite on säilynyt kirkkaana, kiihdyttää suomalaisten scaleupien kasvua ja uudistumista Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi. ”Miksi emme auttaisi toisiamme kasvuhaasteissa, ikään kuin johtajalta johtajalle?” kuului kysymys ja syntyi kimmoke vertaissparraukseen kasvun kiihdyttämisen metodina. Kasvuryhmän jäsenet kertoivat viime vuoden lopussa Talouselämässä miksi vertaistoiminta eli johtajakollegoiden välinen sparraus ja paine ovat tärkeitä heidän omassa johtamistyössään ja mikä niiden arvo heidän mielestään yhteiskunnallisella tasolla on.

Scaleupit Suomen kilpailukyvyn kiihdyttäjinä

Toimitusjohtajamme Katriina Juntunen kuvaili ensimmäisen työviikkonsa jälkeen, että “Kasvuryhmän merkitys Suomen kukoistuttamisessa puhuttelee! Kun aloin tutustua Kasvuryhmän toimintaan ja jäsenten kokemuksiin, kävi hyvin pian selväksi, kuinka tärkeä tämä liike on sen jäsenille ja koko Suomelle.” Tavoitteet kasvujohtajien aktiivisen liiketoiminnan kehittämisen ja kasvun tavoittelemisen kiihdyttämiseksi ja innostavan kasvuyrityskulttuurin luomiseksi, sekä konkreettisten keinojen ja menetelmien jakamiseksi pätevät edelleen. Ne tähtäävät siihen, että Suomen kilpailukykyä pitää yllä yhä nousujohteisempia ja tulevaisuuteen valmistuneita yrityksiä.

Nopeimmin hyödynnettävä kasvupotentiaali Suomessa löytyy keskisuurista yrityksistä.

Välillä onkin aika palata alkulähteille ja kysyä itseltään, miksi teemme sitä mitä teemme. Kasvuryhmän toiminta rakennettiin neljä vuotta sitten seuraaville oletuksille:

  1. Nopeimmin hyödynnettävä kasvupotentiaali Suomessa löytyy keskisuurista yrityksistä.
  2. Voimakkaan kehittämisen ja kasvun hakeminen on yritysten pääomistajien ja hallitusten tärkein vastuu omistajilleen, työntekijöilleen ja yhteiskunnalle.
  3. Menestyneiden kasvuyritysten kokemuksista voi olla merkittävää hyötyä muille.

Keskisuuret yritykset muodostavat vankan siivun Suomeen luotavasta liikevaihdosta ja työpaikoista. Kuitenkaan, vaikka meillä on kehittyneet startup-yritysten kiihdyttämöt ja verkostot, ei suurempiin yrityksiin käytetä samaa määrää sparrausta. On upeaa, että syntyy täysin uutta liiketoimintaa, mutta vaikkapa kestävyyden näkökulmasta on tärkeää myös kannustaa niitä yrityksiä, joilla on suuren mittakaavan vakiintunutta toimintaa etsimään kilpailuetua kestävimmistä tavoista toimia. Mikäli edes osa Suomen keskisuurista yrityksistä saataisiin uudistumaan ja etsimään murroksessa pitäviä tapoja toimia, sekä viemään osaamista ja innovaatioita kansainväliseksi, olisi tulevaisuuden kansantalouden kilpailukyky paremmin turvattu.

Vertaissparraus metodina johtajana kouluttautumiseen

”Toden totta perhana, noinhan se pitää tehdä! Nyt pidänkin tämän mielessä ensi kerralla, kun teemme yrityskaupan”, Kasvuryhmän perustajajäsen ja aktiivinen sparraustiimeissä kävijä Aaro Cantell kuvailee Talouselämän artikkelissa.

Se on tarinankerrontaa, ikään kuin yhteiselle nuotiolle istumista.

Johtaminen on ammatti, johon ei monellakaan johtajalla ole koulutusta. “Tähän tarkoitukseen sopii kuitenkin vertaissparraus”, tähdentää jäsenemme Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari Kauppalehdessä. ”Se on tarinankerrontaa, ikään kuin yhteiselle nuotiolle istumista, ja siinä muodossa uudet ajatukset on helpompi omaksua. Suosittelen sitä kaikille, joilla on halua kantaa osaltaan halkoja nuotioon.” Saman neuvon totesivat kasvuryhmäläiset jälleen myös tämän vuoden ensimmäisissä sparraustiimissä, jossa pohdittiin johtajana olemista vaikeissa tilanteissa. Oivallus oli, että jokaisen tulee etsiä itselleen mentori, jolle voi kertoa ne hulluimmatkin ideat sekä ne huolenaiheet, joilla ei halua luoda synkkyyttä oman organisaationsa puheeseen.

Vertaisten yhteisö tuo yrittäjille tärkeitä verkostoja, tietoa ja aitoa emotionaalista ja psykologista tukea, kertoo muun muassa yrittäjien oppimista tutkiva tutkimus. Vertaistoiminnasta kriittiselle ajattelulle koituvia hyötyjä selittävät varsinkin tietoisuuden laajentuminen, kognitiivisten konfliktien syntyminen, ja vaihtoehtoisen näkemysten huomaaminen.

Yhteisöt tarjoavat myös aivan eri lailla näköaloja muiden alojen ja toimijoiden toimintaan. Keski-Kasari toteaa, että ”Siemenet innovaatioihin löytyvät usein jostain muualta kuin omalta alalta. Kun mietitään uutta, oma työkalupakki on käytetty nopeasti loppuun. Pitää pölliä muilta kaikki hyvät käytännöt.” Eri toimialojen törmäytys Suomessa onkin yksi Kasvuryhmän mahdollisuuksista luoda impaktia. Kun muutos on yhä useampia aloja ja yrityksiä raadollisestikin koskettava asia, voidaan tulevaisuuden liiketoimintaa löytää yhteisistä aihioista.

Lähteet:

https://www.talouselama.fi/uutiset/kasvuryhman-sparraussessioissa-puidaan-valilla-intiimeja-asioita-yrityksista-ei-nyt-ihan-vain-elamaa-juttuja-mutta-vahan-siihen-tyyliin/b2d85054-44f1-3cda-8267-0b8f2baed110

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/polli-muilta-kaikki-parhaat-kaytannot/a0430617-fa51-3576-b900-a689abf5f65c

https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0891242409336547

Lue lisää aiheesta

Haluatko vaihtaa ajatuksia?

Jätä tähän yhteydenottopyyntö, ja me palaamme asiaan!