#Kasvustrategia
9 huhti 2019 Anette Tuomainen

Ilmastokriisi kasvun lähteenä

Ilmastonmuutoksesta tulee tehdä bisnestä

Ainoa kasvutarina 21. vuosisadalla on sellainen, jota ajavat uusien teknologian innovaatioiden, kestävän infrastruktuurin ja resurssien paremman hyödyntämisen yhteistoiminta, sanoo viime vuonna julkaistu New Climate Economy -raportti. Yritysten ja yhteiskuntien tulee tehdä päätöksiä, jotka samalla sekä vastaavat ilmastonmuutoksen haasteisiin, että vaalivat pitkäkestoista taloudellista kilpailukykyä. “Jos yksityinen toimija keksii jo nyt tavan tehdä tehdä ilmastonmuutoksesta bisnestä, on oma selusta turvatumpi ja ratkaisu ongelmiin lähempänä.” sanoo Kasvuryhmän hallituksen puheenjohtaja Timo Saalasti, joka uskoo vankasti ilmastonmuutoksen luomiin kasvumahdollisuuksiin yrityksille. Sitran ja McKinseyn tutkimuksen mukaan hiilibudjetista – joka on tällä menolla käytetty loppuun 10 vuoden päästä – on täysin mahdollista teollisuus- ja energia-alojen toimijoille tehdä riittävät hiilileikkaukset 1,5 asteen alle jäämiseksi ilman taloudellisia tappioita.

Vaikka ohjenuoria on paljon tarjolla, on vaikea sanoa kenellä on riittävät kannusteet tarttua niihin. Syyttävä sormi kohdistuu välillä päättäjiin ja rakenteisiin, välillä kuluttajiin, ja tietysti yrityksiin. Kukaan ei ole kuitenkaan valmis muuttumaan omalla kustannuksellaan. “Nykymuotoisen päästökaupan voima on nähty, eikä ilman hiiliveroa tulla ratkaisemaan tämän mittakoon ongelmia.” sanoo Saalasti. “Tavalla tai toisella päästöjen vähentämisestä on tultava bisnestä.” New Climate Economy -raportti esittää, että poliittisen päätöksenteon lisäksi se mitä puuttuu on kestävyyssävytteinen johtajuus yrityksissä. Edelman Luottamusbarometrin 2019 mukaan ilmastoasioihin vastaamisessa ovat avainasiassa toimitusjohtajat. Tätä tulee miettiä myös enemmälti myös maineen näkökulmasta, vaikka läpinäkyvyyskysymyksien huomiointiin on kehotettu jo pitkään. Se todellinen yritysten välinen arvotaistelu alkaa vasta nuoren ikäpolven tullessa työmarkkinoille. Kaksi kolmasosaa milleniaaleista ei voisi kuvitella olevansa töissä yrityksessä, jonka arvot eivät vastaa omia.

Kysymys ei ole enää siitä, voimmeko tehdä kestävämpää liiketoimintaa vaan siitä, kuinka nopeita olemme.

McKinseyn selvityksen mukaan ilmastokriisin haasteet ja mahdollisuudet konkretisoituvat eri aloille eri tavoin. Esimerkiksi maatalous, hyödykkeet, energia- ja logistiikka-ala tulevat todennäköisesti kohtaamaan erityisesti tuotantoketjuun liittyviä riskejä ja niiden fyysinen toimintaympäristö tulee tarvitsemaan uudistamista. Kaikkiin toimialoihin pätee se realiteetti, että ne jotka siihen eivät valmistaudu joutuvat todennäköisesti kärsimään. Kysymys ei ole enää siitä, voimmeko tehdä kestävämpää liiketoimintaa vaan siitä, kuinka nopeita olemme.

Kasvua kiertotalouden toimintamalleista

Mitkä ovat siis yritysten keinoja ratkaista ilmastohaasteita taloudellisesti kilpailukykyisellä tavalla?

Selvää on, että tarvitsemme uusia toimintamalleja, jolla voidaan tehdä päästövähennyksiä, sitoa hiiltä, luoda parempia kulutustottumuksia, ja disruptoida markkinoita. Tarvitsemme yhteistyötä eri sidosryhmien ja toimijoiden välille. Tarvitsemme uusien teknologioiden käyttöönottoa ja leviämistä. Kuten tämän hetken johtavat valmistavan teollisuuden yritykset näyttävät, uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntäminen vähentää teollisuuden energian kulutusta, samalla kun niiden pioneerit nauttivat taloudellista menestystä, sanoo McKinseyn analyysi. Kuitenkaan kaikkien yritysten ei ole mahdollistaa hyödyntää kalliita tieteellisiä läpimurtoja, mutta konkreettisista keinoista muuttaa omia malleja voidaan nostaa vaikkapa useille aloille relevantteja mahdollisuuksia tuova kiertotalous.

Hyviä konkreettisia keinoja avartaa muun muassa Sitran Suomen Kiertotalouden Tiekartta 2.0, joka jaottelee kiertotalouden alaiset mahdollisuudet yrityksille 5 liiketoimintamalliin: uusiutuvuus, jakamisalustat, tuote palveluna, tuote-elinkaaren pidentäminen sekä resurssitehokkuus ja kierrätys. Ylipäätään kaikki kiertotalouden liiketoimintamallit tähtäävät siihen, ettei toiminta ei ole enää sidoksissa niukkoihin resursseihin ja ne ohjautuvat kierrossa eri käyttäjien ja toimijoiden välillä tehokkaammin.

Kiertotaloudessa ideaalitilanne on win-win sekä yritykselle ja asiakkaalle, että yhteiskunnalle. Esimerkiksi palvelullistuminen luo yritykselle kannusteen tehdä pitkäkestoinen ja laadukas tuote, sillä sen elinkaari on pidempi. Samalla toiminta on asiakaskeskeisempää ja suhteet syvempiä. Alueellisesti eri toimijat voivat käyttää samoja resursseja kierrossa ja hyödyntää toisensa sivuvirtoja. Yrityksen näkökulmasta, arvonlisäystä tulee siis käytännössä saman tuotteen hyödyntämisestä useampaan kertaan sekä sivuvirtojensa ohjaamisesta tuottavimmin.

Ala siis toimeen, nyt on hyvä aika alkaa tehdä seuraavaa kasvutarinaasi, jolla varmistat paikkasi tulevaisuuden kilpailukentässä – parempaa maailmaa rakentaen.

Lähteet:

https://newclimateeconomy.report/2018/

https://media.sitra.fi/2018/11/30103309/cost-efficient-emission-reduction-pathway-to-2030-for-finland1.pdf

https://www.mckinsey.com/business-functions/sustainability/our-insights/how-companies-can-adapt-to-climate-change  

https://www.sitra.fi/hankkeet/kriittinen-siirto-kiertotalouden-tiekartta-2/

https://www.edelman.com/trust-barometer

Lue lisää aiheesta